torstai 31. toukokuuta 2012

Kattoremonttia

Nyt sitten alkoi saunamökin kattoremontti todenteolla. Viime kesänä tehtiin tuulikaapin osuus ja tämän kesän urakkana on loppukatto.

Heti alkuun sain huonoja uutisia. Isäni, joka aloitti katon purkamisen, kertoi, että savupiippu on huonossa kunnossa. Todella harmi, koska saunamökin sauna on aivan mahtava. Koskaan ennen en ole ollut niin pehmeissä löylyissä kuin siellä. 4 tunnin lämmitysaika on vain pieni haitta, eli suosittelen Aitokiuasta kaikille!!!! Nyt sitten metsästetään muuraria, joka korjaisi piipun...

Toinen ison katon lape on purettu ja 2/3 lappeesta on saanut jo aluskatteen ja laudoituksen päälleen. Tähän asti olen osallistunut remonttiin työmiehen ruokkijana, mutta tänään pääsin konkreettisesti remonttiin käsiksi. Minut kelpuutettiin sirkkelöimään lautoja oikeaan mittaan :) Ilmeisesti hyvinonnistuneet kasvatuslaatikot olivat riittävä suositus ;)






lauantai 26. toukokuuta 2012

Viimeiset kylvöt tehty, toivottavasti

Illan tullen tuli tehty viimeiset kevätkylvöt, nimittäin pavut. Kylvin sekä salkopapua, että pensaspapua. Ihastuin papuihin jo vuosia sitten, ja kasvatinkin salkopapua entisen rivitaloni pihassa, mutta viime kesänä en saanut niitä onnistumaan. Maa on kaiketi liian savista ja märkää pavuille. Itse asiassa papujen takia rupesinkin rakentamaan kasvatuslaatikoita.

HongKong mainosti lehdessään yrttejä, joten käväisin katsastamassa tarjonnan. Olivat sen verran onnettomia, että päätin jättää ostamatta. Mutta mukaani tarttui 2 terhakkaa stevian tainta. Ne istutin yrttilaatikkooni. Vielä en ole maistanut sitä, mutta sokeroimaton tyrnimehu on jo sulamassa. Siihen aion murskata pari lehteä makeutukseksi. Ajattelisin, että tyrnin maku on niin voimakas, että se peittää stevian mahdollisen keinotekoisen maun. Katsotaan ja kokeillaan...

Raparperit kaivoin esiin rikkaruohoviidakosta yhtenä iltana. Nurmikko oli ehtinyt liian pitkäksi, joten jotain oli tehtävä. Lisäksi raparperien lannoitus oli tekemättä, sehän viihtyy erittäin ravinteikkaassa maassa. Olen saanut ystäviltäni pari säkillistä kanien jätöksiä. Niiden pitäisi kuulemma olla sellaista, että voisi suoraan käyttää maanparannukseen, ilman kompostoimista. Tein kuitenkin multa-jätösseoksen (puolet ja puolet) ja sitä lapioin viiden sentin kerroksen raparperin juurelle. Toivottavasti lannoitus innostaa raparperin kasvuun, että saisin leipoa iki-ihanaa raparperipaistosta ja liottaa raparperimehua. Sitä odotellessa ihailen auringonsäteiden siivilöitymistä koivunoksien läpi ja ihanaa vihreää maailmaa ja suunnittelen uutta. Kuistilla odottaa 2 maa-artisokkaa istuttamista, perennapenkki pitäisi perustaa nurmikko rajata jne jne.... Silti elämästä voi nauttia ja ottaa rennosti :)

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Tyytyväinen kylväjä

Istun terassilla, kuuntelen kuinka kiurut ja peipposet livertävät, tikka hakkaa puuta, ampiainen pörisee katon rajassa. Istun ja nautin ja ihailen kätteni jälkeä. 4 päivää olen viettänyt ulkona.  On ollut lämmintä, sade häiriköi vain perjantaiaamuna. Paljon olen saanut aikaan....


Tässä kuvassa näkyy aikaansaannokseni. Kasvimaa on käännetty, siihen on lisätty multaa. Isäni mukaan kyseessä on laiskan miehen kasvimaa. Savikokkareet on tasoitettu uudella mullalla ;) Mutta juurekset hajoittavat kesän aikana savipaakkuja, samoin kuin lierot. Kylvin tänä vuonna sinne lanttua, kahta lajiketta porkkanaa, punajuurta, ruiskukkaa ja kehäkukkaa. Lisäksi istuttelin monta riviä sipulia. Yksi vako jäi tyhjäksi, siihen pitäisi vielä keksiä jotain, ajattelin palsternakkaa...

Kasvimaan takana näkyy rakennusprojektini tulos, 4 laatikkoa. Kolmeen laatikkoon olen jo kärrännyt mullat, yhteensä 36 kottikärryllistä. Multa oli uskomattoman hyvännäköistä, ja ilmeisen ravinteikasta, niin komeat vuohenputket ja nokkoset kasvoivat kasan pinnassa. Suurimmat juurenkappaleet keräsin tottakai pois, mutta aina sinne jotain jää. Kitkentää siis tiedossa :( Ja mikä määrä lieroja, niitä oli jokaisessa kottikärryllisessä useita, osa isoja ja lihavia, toiset taas pieniä. Toivotin heidät ilolla uuteen kotiinsa... Reunimmaiseen laatikkoon istutin punaisia gladiolusin sipuleita keskelle ja reunoille kahta eri salaattia, rucolaa, pinaattia ja tilliä. Yrtit ajattelin hankkia valmiina taimina siihen laatikkoon. Seuraavassa laatikossa parin vanhan ikkunalasin alla kasvaa kurkkuyrttiä. Kurkuntaimet istutan vasta myöhemmin, saavat nauttia vielä pari viikkoa sisälämpötiloista, koska ikkunat eivät peitä koko laatikkoa...

Kyllä toukokuu on ihanaa aikaa, voisipa elämä olla aina tällaista....

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Pölyttäjiä kaivataan

Viikonloppu vierähti mukavasti vanhempien luona. Kiinnostavaa oli sielläkin tehdä pihakierros ja huomata kuinka paljon pidemmällä kevät on 100 kilometriä lännempänä. Omissa pihakoivuissa ei ole vielä lehtiäkään, narsissit ja parvitulppaanit sentään kukkivat.



















Mutta iloinen yllätys oli äsken tehdyllä pihakierroksella. Valko- ja punaherukka sekä karviainen, niissä oli jo nuppuja. Lehdet olivat vielä minimaalisen pienet, mutta niin vaan oli kukkanupputerttuja näkyvissä. Kunpa nyt vaan sää lämpenisi ja pölyttäjät lähtisivät liikkeelle. Ongelmana on tietysti se, että marjapensaiden lähellä ei ole mitään houkutuskasveja. Nyt pitäisikin ruveta katselemaan perenna- ja kesäkukkakirjoja, josko löytyisi joku tuoksuva, pölyttäjiä houkutteleva laji marjapensaiden lähelle. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan....

maanantai 7. toukokuuta 2012

Ruokapohdiskeluja

Jestas sentään... Kävin viikko sitten kirjastossa ja käsiini osui Mats-Eric Nilssonin kirja Aitoa ruokaa. Huh, mitä tekstiä... Siinä haukutaan teollisesti valmistettu ruoka aivan lyttyyn, syystäkin!!!!! Kirja on niin hyvin kirjoitettu ja suomennettu, ettei sitä malta laskea käsistään. Se laittaa pohtimaan omia ruokavalintoja, vaikka mielestäni syönkin terveellistä, vähälisäaineista, puhdasta ruokaa.

Olen aina pitänyt kotiruuasta, olen tottunut siihen lapsesta saakka, Kiitos äidin kotiruokien. Eineshernekeitto tai maksalaatikko ei ole koskaan maistunut. Kouluruuat jätin järjestään syömättä teini-iässä, aikuisena söin useamman vuoden laitosruokaa, kunnes säästösyyt laskivat ruuanlaadun ala-arvoiseksi. Silloin siirryin itsetehtyyn ruokaan.

Syön joka päivä itsetehdyn lämpimän ruuan, tänään ratatouillea ja broileria. Voisi kuvitella, että hyvin vähän lisäaineita. Ratatouillessa niitä ei paljoa olekaan, mutta broilerissa senkin edestä. Ostin nimittäin tavoistani poiketen valmiiksi marinoitua. Pyyhin kaupan marinadin pois ja kuorrutin kanat kaupasta ostetulla pestolla. Hyvää oli, mutta...

Muistelen lapsuudesta kaipauksella vastalypsettyä, lämmintä, rasvaista maitoa, silti kaadan lasiini tavallista rasvatonta maitoa. Olen joskus maistanut luomumaitoa ja todennut sen maistuvat aivan erilaiselta, melkein lapsuuden oikealta maidolta. Silti ostan aina sitä halvinta. Nilssonin kirjaa lukiessa pohdiskelen, että josko sittenkin siirtyisin luomuun.

Monen valintani taustalla on raha. Kun sitä ei ole ylimääräistä, niin se ratkaisee monia valintoja. Maalla-asuminen, itsekasvattaminen ja säilöminen tuo kuitenkin uusia ulottuvuuksia puhtaaseen lisäaineettomaan ruokaan. Koko talvena en ole ostanut kaupan mehuja, vaan nautiskellut itsetehdyillä viinimarja- ja raparperimehuilla, syksyllä riitti leivänpäälle itsesäilöttyjä etikkakurkkuja, jne... Kasvattamalla ruokaa itse, hankkimalla kaupasta edullisia sesonkituoretuotteita säästän ruokamenoissa, joten voisin aivan hyvin siirtyä vähitellen muissa elintarvikkeissa, ainakin maito- ja lihatuotteissa, luomuun. Katsotaan miten käy

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Ei mun pitänyt tänään....

Niinpä, ei mun pitänyt tänään mennä ulkotöihin. Ei ainakaan ruveta kasaamaan niitä kasvatuslaatikoita. Puhe oli, että saisin sunnuntaina ystävän pitämään seiniä pystyssä, kun kasaus on muuten hiukan hankalaa...

Mutta kuinkas kävikään. Niin vain löysin itseni ulkoa kera akkuporakoneen kantamassa seiniä ulos... Ja sitten pinossa päätylautoja. Ensin piti tietenkin pohtia, miten saa seinät pysymään pystyssä (pysyivät lopulta itsekseen) ja sitten se, miten saan alimman päätylaudan juuri oikeaan kohtaan alareunassa. Pienillä korotuspaloilla ja monilla kirosanoilla sain alkuvalmistelut tehtyä. Sitten vaan alin lauta paikoilleen, yhdellä ruuvilla kiinni molemmista päistä. Sen jälkeen naputtelin loput laudat kiinni toisiinsa. Käytin ponttilautaa, joten ne sai helposti kiinni toisiinsa. Haastavimmaksi huomasin ongelman, että lautani eivät olleetkaan samanmittaisia. Kuka hitossa ne niin huonosti on sahannut ????? Seuraavassa satsissa jätänkin päädyt maalaamatta, niin että voin tarvittaessa lyhentää lautoja samanmittaisiksi. Hienosti sain kasattua laatikon. Kaksi kulmaa irvistää ikävästi, ja ristimitta laatikon halki ei ihan täsmää, mutta haittaaks se????? Ei mua ainakaan!!!!

Laatikon valmistuttua löysin sähköpostistani hienon ruuvauskaavion, jossa näkyy myös miten laatikon voi koota liimapuristimien avulla. Kiitos niistä!!!! Seuraavan laatikon kokeilen kasata saamillani ohjeilla, jos sillä tavalla tulisi siistimpi lopputulos....

Vielä laatikko tarvitsee hiukan maalia ja muovit sisäpuolelle, niin sen jälkeen pääsee täyttämään laatikkoa :)



tiistai 1. toukokuuta 2012

Toukotöitä

Kasvatuslaatikkoprojekti etenee mukavasti... Sivuseiniä ja päätylautoja on jo maalattu kahden laatikon verran. Niitä pääsisi huomenissa jo kokoamaan... Mutta taitaa ilta mennä kirjallisissa töissä, nimittäin veroilmoitus täytyy palauttaa viikon kuluttua. Muutenhan se on jo valmis, vain kotitalousvähennykset pitää vielä laskea ja tarkistaa.

Olen miettinyt ja pohtinut kylvöaikatauluja. Lähes joka lähteessä annetaan eri ohjeita, niin että on vaikea tietää, mikä on oikea ajankohta. Päätin ottaa toteutettavaksi ohjenuorakseni sen, mitä siemenpussien takana sanotaan. Avomaankurkku, spagettikurpitsa ja kesäkurpitsa suositeltiin kylvettäväksi huhtikuun lopulla. Niinpä kylvin ne tänään... Ihania lajikenimiä niillä oli: White long ja bimbostar... Jo nimistä tulee hyvälle tuulelle.

Nyt vaan toivon, että kasvatus onnistuu. Viime vuonna kylvin myös White long -kesäkurpitsaa, mutta se ei viihtynyt savimaassani. Toivottavasti tämä vuosi on parempi tulevassa kasvatuslaatikossa. Kasvualustaksi tarjoilen kaninpapanoilla ryyditettyä multa-saviseosta. Ajattelin myös kokeilla, josko liiterissäni majailevat vanhat ikkunat sopisivat laatikolle kanneksi. Olisi niillekin jotain hyötykäyttöä.

Aivan ihaillen katselin netistä Eden pihaklubin jaksoa, jossa esiteltiin Lahdesta aivan mahtava hyötytarha. Omistaja kertoi, että sieltä saadaan koko klaanin talven ruuat. Mieletöntä!!!! Minä haluaisin samanlaisen, mutta sitä ennen tarvitsen kunnollisen kellarin. Itse asiassa maakellarin paikka on jo valmiiksi mietittynä, mutta toteutus on vuonna X.