sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Helteinen äitienpäivä

Kiitos kaikille tsemppausviesteistä koskien sisääntuloa tontilleni. Kaikki valmistuu aikanaan ja ilman isompaa stressiä. Näin reilun seitsemän vuoden aikana olen jo oppinut hyväksymään, että kaikkeen en vain pysty ja kykene yhden kesän aikana, joten olen opetellut sulkemaan silmäni pahimmilta epäkohdilta.

Tätä äitienpäivää ja itse asiassa koko viikonloppua on saatu viettää ihanassa auringonpaisteessa. En ole ollut kotosalla, vaan vanhempieni luona koko viikonlopun. Niinpä heti paluun jälkeen oli pakko lähteä pihakierrokselle ja kastella pelargonit kasvihuoneessa. Nyt illalla, kun aurinko laskee, lähdin uudelle kierrokselle kameran kanssa. Jotenkin tykkään ottaa vastavalokuvia, vaikka tiedänkin, että parhaat kuvat saa sivuvalossa.




Voi että, narsissit ovat ihania ja miksei tulppaanitkin...



Onneksi seuraavat 10 päivääkin paistaa aurinko, vaikka jokunen sadekuurokin on luvassa. Saan ehkä jotain aikaan, vaikka töissä alkaakiin todella tiukat ajat.

Aurinkoista alkavaa viikkoa!!!!!

perjantai 11. toukokuuta 2018

Ei näin....

Torstaina kävin kuuntelemassa Haikon kartanon puutarhamarkkinoilla Eva Wuiten luentoa tilojen luomisesta puutarhaan. Eva korosti pihaeteisen tärkeyttä, se on ensivaikutelma, eikä sitä muuta enää suorassa olevat kengät eteisessä. Ja oman mielenrauhan takia tekemättömät puutarhatyöt eivät saa hypätä ensimmäiseksi silmille, kun palaa kotiin.



Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan!!!!! Mutta samalla kun kuuntelin häntä, naureskelin omaa pihaani. Seuraavissa kuvissa näet, miksi naureskelin... Oma sisäänkäyntini on ihan päinvastainen, ruma kaaos. Katsotaanpa....

Tervetuloa meille, näkymä tieltä

Aloitetaanpa oikeasta reunasta... Heti ensimmäisenä, vielä tällä hetkellä viime kesän kesäkukilla koristeltu kukkapata. Kukkapata seisoi vielä viime kesänä tiilipinon päällä, mutta ilmeisesti kaivinkone syksyllä kaatoi tiilipinon, eikä kukaan ole siivonnut paikkaa. Kohta istutan pataan uudet kasvit ja samalla tulee ehkä siivottua tiiletkin pois.


Padan jälkeen on seuraavana risukasa odottamassa haketusta. Harmi vaan, että oksasilppuri ei lähde käyntiin, siksi kasa on edelleen olemassa.


Ja risukasan jälkeen on multakasa. Tervetuloa mullankärräystalkoisiin...


Sitten uusi autotalli ja vanha, vino puuliiteri-autotalli... Kesäksi on kertynyt jo niin rutkasti tekemistä, että luultavasti purku-urakka siirtynee ensi vuoteen. Kaikkea ei vaan ehdi.


Sitten palataankin takaisin sisääntuloon ja vasempaan puoleen. Ensimmäisenä on vastassa pölli- ja rankapinot, jotka syntyivät, kun metsää kaadettiin uuden autotallin tieltä. Rakennustarvikkeet tulivat lavojen päällä, joten lavoja riittää. Mutta ne ovat hyviä alustoja puupinoille. Rakennusjätteet saatiin tällä viikolla vietyä kaatopaikalle.


Lava- ja pöllipinojen jälkeen on keskeneräinen istutusalue, tuleva kivipenkki.  Se valmistuu vielä tänä kesänä, ilman paniikkia ja urakointia. Tänne kärrätään suurin osa toisen puolen multakasasta. Jäljistä näet, että multakuormaa yritettiin purkaa tälle puolelle, mutta ei onnistuttu.


Ja sitten viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä rikkaruohikon kadotus ja rikkaruohoinen multakasa. Säkit toimivat painoina mustalle mansikkakankaalle, jonka tehtävänä on tukahduttaa rikkaruohot.  Vielä pitäisi keksiä, mitä tuohon tekisi. Alla on kovaa savea ja ilmeisesti jotain betonia tms eli kaivamaan ei pysty. Multakasan yritän levittää nurmikon kuoppien päälle, kukkapenkkeihin ei tuollaista rikkaruohikkoa voi levittää.


Ja nyt päästään paraatipihalle eli tervetuloa meille!!!!!


Vaikka tekemistä on paljon, en silti stressaa tekemättömiä töitä. Yksi ihminen ei pysty mahdottomiin lapion ja kottikärryn kanssa. Sen kun on hyväksynyt, niin elämä on mukavaa ja kaikki tulee tehtyä aikanaan.

Aurinkoista viikonloppua ja hyvää äitienpäivää kaikille äideille!!!!!



torstai 10. toukokuuta 2018

Haikon puutarhamarkkinat



Haikon kartano on pitkin kevättä mainostanut järjestävänsä puutarhamarkkinat. Mahtavaa!!!! Puutarhatapahtuma lähellä, ei tarvitse lähteä Helsinkiin asti. Ja sääkin mitä ihanin, auringonpaistetta.

Tapahtumalla oli omat Facebook-sivut, joilla tapahtumaa mainostettiin ja esiteltiin näytteilleasettajia.


Eniten minua kiinnosti opastetut kierrokset Haikon puistossa. Mielenkiintoista kyllä, tapahtuman aikataulussa ei mainittu sanallakaan näitä kierroksia. Kysyin lipunmyynnistä ja sieltä yllätyksekseni sanottiin, että puutarhakierrokset ovat vain ennakkoon varatuille ryhmille... Niinpä otin tuon ylläolevan kuvakaappauksen heidän sivuiltaan ja menin markkinatoimistoon kyselemään, että mitä tämä tarkoittaa... Nyt tuota esittelytekstiä on jo muutettu ja siellä on maininta, että kierrokset ovat vain ryhmille. Olin pettynyt ja ärsyyntynyt!!!!!

Minulle järjestettiin kyllä mahdollisuus osallistua kierrokselle, joka alkaisi kello 13, mutta reilun tunnin odotus, kun kaikki oli jo nähty, ei enää huvittanut. Kiitos silti henkilökunnalle järjestelyistä!


Näytteilleasettajien määrä ei päätä huimannut, eihän kyseessä ollut mikään Helsingin kevätmessujen kaltainen tapahtuma. Mutta enemmän olisin toivonut puutarha-alaan liittyviä näytteilleasettajia. Eräskin käsityöläinen myi upeita hatukkeita (ihan just minun värinen löytyi), mutta naapurithan olisivat soittaneet valkotakkiset paikalle, jos se päässä olisin lähtenyt ulos puutarhatöihin...

Rannassa oli sentään puutarhakauppiaita...



Täältä rannasta hankin 2 pelargonia (Brantvik ja nimetön) ja 1 lewisian.


nimetön kaunotar

Tämän nimettömän kaunottaren kuvan laitan vielä ostopaikkaan lajikekyselyn kera, koska myyjätär sanoi omistajan tuntevan kaikki lajikkeet. Vaikka lajike ei selviäisi, niin kaunis hän on silti.

Kävinpä myös kuuntelemassa Eva Wuiten luennon puutarhan tilojen luomisesta. Luento oli hyvä ja ajattelin sen innoittamana tehdä seuraavan postauksen, että EI NÄIN :)


Luennosta ja muutamasta kasvihankinnasta huolimatta minulle jäi tapahtumasta pettynyt olo. Jos tapahtuma järjestetään ensi vuonna, niin en usko, että osallistun siihen. Toivottavasti muut saivat enemmän irti sieltä!!!!

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Sipulikukkien aikaa

Pienet sipulikukat ovat kukkineet jo muutamia viikkoja, mutta tämän viikon aurinko ja lämpö ovat saaneet isommat sipulikukat avaamaan terälehtiään...

Esimmäiset narsissit...


Tulppaanejakin olen istuttanut, vaikka olenkin ajatellut, etteivät ne ole minun juttuni. Haluan nimittäin kukkapenkkeihin vuodesta toiseen kukkivia kasveja ja tulppaanit kuulemma kukkivat vain yhden kerran.  Lidlistä pari vuotta sitten hankkimani tulppaanit jaksavat ilahduttaa jo kolmantena keväänä peräjälkeen... Nyt nuput ovat vielä tiukasti kiinni, mutta melkein jokaisen lehtiparin keskeltä kurkottelee nuppu kohti valoa.


Viime syksynä hankin taas lisää sipuleja... Nyt on luntattava kortistosta, että mikä tämä valkokukkainen onkaan....


Kukka muistuttaa parvitulppaania, mutta on siis valkoinen. Ja viime syksynä en ole päivittänyt näitä tulppaaneja ja uusia narsisseja tiedostoihini. Minua minua idioottia!!!!! Täytyy katsoa blogiarkistosta, josko sieltä löytyisi kuvia...

Huomenna ajattelin aloittaa kesätyöt eli leikata ensimmäistä kertaa nurmikon. Tylsä homma, mutta pakko tehdä. Sitä ennen aion kyllä pistäytyä Haikon kartanon puutarhamarkkinoilla katsomassa tarjontaa. Tapahtuman FB-sivuilla on esitelty näytteilleasetttajia ja vain muutama niistä kiinnostaa... Mutta huomenna lisää tapahtumasta....


lauantai 5. toukokuuta 2018

Ihan pihalla

Vapaapäivä. Aurinko. Voiko olla parempaa lauantaipäivää ??? Ei voi!!! No, aamu ei ollut aurinkoinen, mutta ei se estänyt minua lähtemästä ulos. Ajatuksena oli poistaa talvensuojaturpeet ruusuilta ja leikata ne. Yhtään ei ole myöhässä, enhän... Ihastuneena olen katsellut, että silmuja näkyy. Vain muutama saattaa olla entisiä, mutta odotan vielä vähän aikaa...


Ruusut ovat selvinneet ensimmäisestä talvestaan. Joko voi aloittaa kukkien odotuksen ? Kun sain ruusut siistittyä, katse kiinnittyi kärhöihin. Voiko olla kamalampaa näkyä, kuin risuinen kärhöpylväs? Mutta et voi tehdä mitään, mitään muuta kuin odottaa silmujen puhkeamista...


Ja sitten ympäristö. Jäi syyssiivoukset tekemättä autotalliprojektin takia, joten sepelikkö jäi haravaoimatta ja puhaltamatta. Niinpä kaivoin lehtipuhaltimen esille ja rupesin siivoamaan... Meni etupiha ja terassi aika kivuttomasti. Kelpaa ottaa kesä vastaan.


Huomenna jatketaan nurmikoiden siistimisellä ja kukkapenkkien kitkemisellä. Perennat ovat lähteneet hyvin kasvuun, mutta niin on myös rikkaruohotkin.

Aurinkoa, lisää aurinkoa pimeän, kylmän talven ja kevään jälkeen

torstai 3. toukokuuta 2018

Pelargonien kesä alkoi

Säätiedotuksia on luettu tarkkaan, joko, joko pian alkaisi lämmin jakso. Joko uskaltaisi viedä pelargonit kasvihuoneeseen... Eikö jo... Näitä ajatuksia olen pyöritellyt päässäni jo pari viikkoa ja tänään oli se hetki... Auringonpaistetta ja lyhyt työpäivä, joten oli hyvä hetki kantaa suurin osa pelargoneista kasvariin. Ihan pienet ja muutama ruukunvaihtoa odottava kasvi jäi vielä sisälle, kaikki muut kannoin ulos...



Urakan päätteeksi oli pakko istahtaa ja nauttia pannullinen teetä ja ihailla kasveja. Osa niistä on paremmannäköisiä, osa vähän heikompia. Toivottavasti viihtyvät... Kukkia ei ole avautunut vanhoihin talvehtineisiin, ainoat kukat löytyvät kevään hankinnoista.

Osasta kasveja olen vielä napsinut nuput pois, jos lehtiä on ollut liian vähän. Mutta alla oleva 'Inspire salmon' saa kukkia jo.

'Inspire Salmon'
Pihalla on enemmän kukintaa. Esikot ovat niin kauniita... Se valkoinen palloesikko, sitä on päästävä joka päivä ihailemaan... Muutkin siemenestä kylvetyt palloesikot ovat jo nupuilla, väreinä niissä ilmeisti violetti ja vaaleanpunainen...


Parin metrin päässä edellisestä kasvaa puutarhamyymälästä hankittu valkoinen palloesikko. Se tulee jälkijunassa, mutta hengissä sekin on.


Viime keväänä Helsingin puutarhamessuilta hankittu valkoinen esikko, kukkivana hankittu, ei olekaan enää valkoinen, vaan loistavan sitruunankeltainen. Kuvaan en saanut vangittua oikeaa väriä, mutta kaunis hänkin on.


Etupihapenkin loistoetelänkevätesikko on aivan villiintynyt kukkimaan. Jokainen kukka loistaa kilpaa auringon kanssa. Ja pilvisenä, sateisena päivänä se loistaa aurinkonani. Tämä on ollut ehdottomasti yksi parhaista hankinnoistani ikinä.


Lisääkin esikoita pihaltani löytyy, mutta he eivät vielä kuki. Joskus pitäisi tehdä postaus pelkistä esikoista, ne ovat niin ihania!!!!

Siivotessani kukkapenkkejä koin yllätyksen. Olen reunustanut valkoisen kukkapenkkini lahoavilla puupölleillä. Tykkään niiden rosoisesta ulkomuodosta ja niin tykkää joku muukin!!!!


Useampi pölli on lastuina maassa... Syyllisestä ei ole täyttä varmuutta, mutta joku tikka tai palokärki on ollut asialla. Pitäisikö linnoittautua saunamökkiin kameran kanssa, niin syyllinen selviäisi ja minä saisin hienoja lintukuvia...

Aurinkoista alkanutta toukokuuta!!!!!

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Pihakierroksella

Palloesikko
Hui, mikä viikko on takana: kokouksia, diskoa ja tolkutonta väsymystä. Viikonloppu meni Helsingin Kevätmessuilla ja renkaanvaihtoretkellä vanhempien luo. Kevätmessuistakin piti tehdä postaus, mutta enpä vaan ehtinyt. Eipä siellä nyt mitään ihmeellistä ollutkaan, multaa tilasin ja pelargoneja ostin...

Etelänkevätesikko
Multakuormakin tuotiin jo alkuviikosta. Olin miettinyt purkupaikan ja jopa merkinnyt sen puutolpilla.  Tiesin, että purkupaikka on haastava, liian haastava, ei onnistunut purku siihen. Mutta on pakko todeta, että kyllä kuljettaja on yrittänyt, mutta renkaat ovat uponneet aika syvälle. Niinpä hän oli purkanut lastin autotallin viereen, eikä ollut tukkinut ajoväylää.


Tänään aloitin mullan kärräämisen uuteen kivipenkkiin. Vielä ei olisi kiirettä, mutta kun kasa on niin lähellä autotallia, että en saa tikkaita pystyy seinää vasten. Minun on maalattava otsalaudat, koska sadevesijärjestelmät tullaan asentamaan pikapuoliin ja maalaaminen on paljon helpompaa ilman niitä vesikouruja. Muuten lumi onkin hyvin sulanut pihalta, mutta sieltä kasan alta sitä löytyi vielä...

Jouluruusu
 Pihakierroksen tekeminen on yhtä juhlaa. Aina on jotain uutta noussut. Viikonlopun työlistalla onkin, sään salliessa kukkapenkkien siistimistä, talventörröttäjien katkomista ja uuden mullan lisäämistä kukkapenkkien pinnalle.


Lamoherukka oli minulle vain maanpeitekasvi. Mutta keväisin se on ehdoton suosikkini, niin aikaisin se rupeaa avaamaan silmujaan. Olen innoissani siitä ja olenkin yrittänyt levittää sitä varsipistokkaista. Lanoherukalla on hyvä kasvupaikka kaivon vieressä, etelärinteessä.


Sinivaleunikkokin on selvinnyt talvesta. Karvaisia alkuja on noussut useampia... Samasta penkistä on noussut myös esikko (Primula Belarina Rosette), joka selviäminen oli epävarmaa. Luultavasti näiden selviytymistä auttaa päälle kolattu lumi, eli kasvit eivät pääse paleltumaan. En todellakaan ole innokas lumitöiden tekijä, kolaan ainoastaan kapean polun talosta autotallille ja ajouran autotallista tielle. Mutta sen verran sitä kolattavaa on ollut parina talvena, että kukkapenkin päälle on tullut kunnollinen kerros lunta.

Mitähän uutta huomisella pihakierroksella löytyy ???? Aurinkoista viikonloppua!!!!

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Olisko jo kevät ???

Maanantaina näytti vielä siltä, että kevät on kaukana, kun lunta tuli tänne eteläänkin vielä parikymmentä senttiä ja tiistaiaamuna oli kireä pakkaskeli.

Kasvihuone tiistain aamuauringossa, kuvattu keittiön ikkunasta

Mutta torstain vesisade ja sen jälkeen alkanut lämmin jakso on sulattanut lumet lähes kokonaan. Lähes joka päivä olen käynyt valkoisessa kukkapenkissä etsimässä lumikellon piippoja, mutta turhaan. Istutin pari pussillista niitä penkin takareunaan, josta lumi sulaa ensimmäisenä. Ainuttakaan piippaa ei näy... Mutta tänään löytyi todellinen ylläri, valkoinen palloesikko. Tämän yksilön olen kasvattanut itse siemenestä pari talvea takaperin... Uskomaton sissi!!!! Mutta sai minut erittäin hyvälle tuulelle.

Palloesikko

Toinenkin ylläri löytyi tästä penkistä (muut kukkapenkit ovatkin vielä lumenalla), nimittäin jouluruusu. Sain tämän kasvin ammattiyhdistykseltä, kun puheenjohtajakauteni päättyi. Keväällä istutin sen toiveikkaana maahan ja edelleen se on hengissä ja saattaa jopa kukkia tänä keväänä. Olin näkevinäni ison valkoisen nupun jään keskellä...

Jouluruusu

Ja lamoherukassa on jo todella isot silmut...


Kyllä se kevät tulee... Niin innoissani olin kevään merkeistä, että siivosin kasvihuoneeni ja nautin kevään ensimmäiset iltapäiväteet siellä.

Puutarhashoppailua olen tehnyt maltillisesti, olen vähän yllättynyt itseeni. Ostin Hongkongista muutaman daalianjuurakon ja maaliskuussa tilasin Puutarhatalo Sydänmaan verkkokaupasta unikonjuurakoita. Olivat niin ihania oranssi-valkoisia (lajike 'Picotee') ja sopivat ensi kesän kivipenkkiprojektiini. Hiukan pelkäsin saavani samanlaisia kuivia juurakoita, joita nämä halpakaupat myyvät. Mutta pelkoni oli täysin aiheeton, olivat todella hyvännäköisiä, tuoreita juurakoita.


Tuontitavaraahan nämäkin ovat, joten katsotaan, sainko sitä, mitä tilasin. Toinen pohdinnanaihe on, että kestävätkö Suomen talvea. Toivottavasti, koska olivat niin ihanannäköisiä ja itseasiassa postikuluineen myös aika kalliita.

Juurakot pääsivät heti multaan, samoin daaliat ja juurtuneet ruusuliisat. Koulittavaa riittää muutenkin, petuniat, ahkeraliisat, samettikukat, tsinniat... Juurakot ja ruusuliisat veinkin jo saunamökkiin, jossa on vähän viileämpää ja enemmän tilaa, kun pelargonit ovat jo lähes kaikki sisällä...

Ensi viikonloppuna onkin Helsingissä puutarhamessut. Kiitos Tiiulle Puutarhahetki-blogiin lipuista. Jonkinlainen ostoslista on jo mielessäni: multaa, pelargoneja ja papujen siemeniä. Mitä muuta löydänkään.... Pioneja tekisi mieleni ostaa, niille on suunniteltu jo paikkakin, mutta....

Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua!!!!!

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Kasvun ihme

Joka kevät se yllättää ja jaksaa ihastuttaa, se Kasvun Ihme!!!! Kävelin etupihan valkoisen kukkapenkin luo tarkistamaan, joko näkyisi lumikellon alkuja, mutta ei vielä. Penkki on tasaisen valkoisen lumikerroksen peittämä.

Tänä keväänä olen tehnyt yllättävän vähän kylvöjä, mutta vielä ehtii :) Samettikukat pitäisi kylvää, loistosalvioiden kanssa taidan olla jo myöhässä. Olen keskittynyt enemmänkin pelargoneihin ja niiden kasvuunlähdön seuraamiseen.

Talvetan pelargonit pääasiassa viileässä saunamökissä, josta olen kantanut niitä pikkuhiljaa olohuoneeseen, ihan tähän sohvan viereen. Siksi niitä tuleekin seurattua tarkemmin...

Pelargoni 'Preston Park'
'Preston Park' oli vain ranka, kun toin sen sisälle lämpimään. Mutta niin vaan varsista lähti kasvamaan uusia lehtiä. Kunhan kasvu lähtee kunnolla kunnolla vauhtiin, niin pätkäisen kuvan ulkopuolelle jäävät honkkelilatvat. Ja tottakai kokeilen juurruttaa ne...

Pelargoni 'Kaisa Kallio'
Kaisapa päättikin kasvattaa täysin valkoisen lehden. Se on niin kaunis, mutta kasville täysin hyödytön. Pitäisi vissiin napsaista pois voimia viemästä, mutta kun se on niin kaunis.

Auringonvalo saa ihmeitä aikaa. Olen huolestuneena seurannut 'Bornholm'in vihreitä lehtiä, surren kadonneita kuvioita. Mutta aurinkohan ne loihti esiin :)

Pelargoni 'Bornholm'
Vaikka emokasvit ovat lähteneet hienosti kasvuun, niin pistokkaat eivät. Olin taas kerran liian hätäinen niiden kanssa. Pitäisi jaksaa odottaa sitä kunnon kasvuunlähtöä. Ruusuliisa oli siitä hyvä esimerkki. Se oli aloittanut kasvun ja pistokkaat juurtuivat viikossa.

Juurtunut ruusuliisa
Nuo läpinäkyvät snapsilasit ovat ihan loistavia juurruttamiseen. Helposti näkee, onko pistokas juurtunut.

Eipä siitä joulustakaan niin pitkä aika vielä ole, joulutähtikin kukkii vielä....


Tulevana lauantaina on edessä ainakin minun kevääni odotetuin tapahtuma, nimittäin Rinkin puutarhan Pelargonipäivä. Mukaan otan vain rajallisen rahamäärän, jotta en hamstraa ihan järjetöntä taimimäärää sieltä kotiin. Jonkun verran olen tilannut jo etukäteen, vainajien tilalle, mutta jotain heräteostoksiakin täytyy tehdä, onhan paikalla paljon harrastajia ja muutama puutarha (Rinkin lisäksi Peltosen puutarha ja Pukin puutarha) myymässä omia taimiaan.

Hyvää ja Aurinkoista Pääsiäistä!!!!