perjantai 24. helmikuuta 2017

Matinpäivä

Matinpäivään liittyy Kustaa Vilkunan (Vuotuinen ajantieto) mukaan paljon erilaisia uskomuksia. Ensinnäkin Matinpäivä on ensimmäinen kevätpäivä. Toisaalta sanotaan, että Matinpäivänä on tullut vasta puolet talven lumista, toivottavasti tämä ei pidä paikkaansa.
Muita uskomuksia;
- Jos Matinpäivänä pyryttää, tulee vielä 7 ukkopyryä ja 14 poikapyryä.
- Jos Matinpäivänä paistaa aurinko, niin tulee hyvä ohravuosi.

Entäpä, kun on ollut aurinkoista ja pyryttänyt ? Mitähän se kertoo tulevasta kesästä ? Toivottavasti tulee pitkä, lämmin kesä... Siitä ainakin unelmoin.

Tämä talvi on ollut surkea pelargoneilleni. Melkein puolet ovat menehtyneet :( Suurin osa on mädäntynyt, mikä tarkoittaisi liiallista kastelua, vaikka olen ollut varovainen. Jopa niin varovainen, että osa on kuivunut hengiltä...

Parhaimmalta näyttävät ne pienokaiset, jotka ovat viettäneet talven täällä sisällä valojen alla. 'Jyväskylä' pääsi jopa yllättämään...

Jyväskylä
Kukkavarsi oli kasvanut lampun taakse piiloon. Nyt siirsin sen eturiviin, jotta saan ihailla kukkaa istuessani ruokapöydän ääressä...

Osa sisällä talvehtineista + muutama honkkeli saunatalvehtija joutui tänään luopumaan latvastaan. Pelargoniyhdistyksen blogissa Tuulikki-Pielikki kertoili omasta tavastaan juurruttaa pistokkaita kissanhiekassa. Kissanhiekkaa olen itsekin käyttänyt juurruttamiseen, mutta en silti ole onnistunut pelargonien kevätpistokkaiden kanssa. Päätin siis kokeilla hänen tapaansa...


Siinä 12 pistokasta kököttää kissanhiekassa kasvivalon alla ja lämpömaton päällä. Toivotaan parasta, josko tällä kertaa onnistuisin... Kokeilin myös ottaa reilunkokoisia pistokkaita...

Jos onnistun juurruttamaan näitä, niin ne ovat vaihtareinani Rinkin puutarhan pelargonipäivässä huhtikuun alkupuolella tai jossain muussa pelargonitilaisuudessa kesällä...

torstai 23. helmikuuta 2017

Lomakuulumisia

Onneksi flunssa ei ole pilannut lomaa. Kyllä sen vielä tuntee itsessään, mutta sen kanssa pystyy elämään... Maanantain liukkailla ajelin vanhempieni luo. Kotona jäisellä pihalla pakkailin autoa ja osasin varoa. Samoin osasin varoa pysähtyessäni matkan varrella hautausmaalla, mutta vanhempieni pihalla jo unohdin varoa. Tai enpä siellä ehtinyt vielä kulkemaan, lastasin vaan tavaroita autosta käsiin ja hups, liukastuin. Onneksi oli kädet täynnä tavaraa, en pystynyt ottamaan käsillä vastaan. Pään tajusin pitää pystyssä, joten ei siinä pahemmin käynyt. Vähän pakaraan otti kipeetä, mutta onneksi sielläkin on hyvät pehmusteet omasta takaa ;)

Tiistaina lähdimme äitini kanssa käymään Tallinnassa, ihan vaan päiväseltään. Halusimme äitin kanssa testata uuden laivan... Loma-aamulle se tiesi herätystä 5.30... Aamiaispöydästä oli aika huikeat näköalat...


Ei meillä ollut Tallinnaan mitään ihmeellisiä suunnitelmia, eikä ostettavaakaan. Kunhan muutama tunti käveltiin sataman lähistöllä. Kaikenlaista pientä tarttui kuitenkin mukaan, Rimin siemenhyllystä en tietenkään päässyt ohi. Ihastuin tällä kertaa oranssinvärisiin petunioihin... Enemmän siemeniä olisi löytynyt Keskustorin siemenkaupoista, mutta sinne asti emme lähteneet ja oikeasti, en tarvitse yhtään lisää siemeniä enää, mutta joskus jotain tulee silti hankittua...

Laivassakin oli puutarha.... Kesällä tämä varmaankin on ihana paikka, jos tuovat sinne myös eläviä kasveja näiden silkkikasvien kaveriksi.


Keskiviikkona oli tarkoitus ajella kotiin. Mutta lumipyry ehti ensin, se siis alkoi ennenkuin lähdimme mummilasta. Piti sitten arpoa voittaako koti-ikävä ja turvallisuuden kaipuu. Iltasanomien uutinen isoista kolarisumista moottoritiellä auttoi päätöksenteossa eli jäin vielä yhdeksi yöksi vanhempieni luo. Kyllä ne lumityöt kotona odottavat, vaikka en heti aamusta olisikaan kotona niitä tekemässä.

Torstai-aamuna oli todella aikainen herätys, isäni lähti klo 2 auraamaan. Heräsin tietysti. Seuraava herätys oli sitten klo 6, lähdimme äitin kanssa kuntosalille. Ja ensin piti tietenkin kaivaa auto lumihangesta esiin... Kuntosalin jälkeen pakkasin tavarani ja ajelin kotiin. Hiukan huolestuneena mietin, että mahdanko päästä autolla pihaan, että kuinka paljon täällä onkaan tullut lunta. Itse asiassa Porvoossa on tullut vähemmän lunta kuin länsiuudellamaalla, mutta meni lumitöihin silti puolitoista tuntia. Nyt onkin kroppa ihan puhki, päivän aktiivisuustasokin on huikea 332 %...


Loppupäivän kuten huomisenkin voin hyvällä omalla tunnolla lepäillä kotona ja vaikkapa neuloa :) Jotain voisi myös kylvää, ainakin ne uudet petunian siemenet, samoin tomaatit ja .... Myös pelargoneista voisi yrittää ottaa pistokkaita.

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Sukkia paleleville varpaille

Kiitos kaikille paranemistoivotuksista 💚 Hengissä ollaan edelleenkin 😊

Eilen kirjoittelin tänne, että ostin sukkalangat ihan itselleni... Päivä on kulutettu sohvalla maaten ja neuloen. Eikä hartiat ole pahasti jumittaneen, ainakaan vielä... Mutta omat sukat valmistuivat...


Kyllä nyt kelpaa :) Ja tässä pitsikuvio lähikuvassa... Pitsikuvion löysin netistä googlettamalla.

Pitsineule lähikuvassa
Aktiivisuusmittarini on kyllä tämän päivän osalta kanssani erimieltä. Omasta mielestäni olen siis maannut sohvalla ja neulonut, aktiivisuusmittarin mukaan olen tänään ottanut yli 9000 askelta. Kävin kyllä hakemassa puita ja postin, leivon siemennäkkileipää, mutta ei se paljoa liikuttanut kroppaa. Taisi mittari taas kuvitella neulomisen aiheuttamaa liikehdintää reippaaksi askellukseksi.

Viikkojen kuluessa olen neulonut useammatkin sukat... Jotenkin tuo kirjoneule viehättää, vaikka hidasta onkin... Tässä muutamat sukat, kaikilla heillä on samanlaiset parit, vaikka en heitä kuvaan huolinutkaan. Langat pitäisi vielä viitsiä päätellä...



Seuraavaksi on suunnitteilla tehdä hevossukat... Ideointi on jo käynnissä. Haluaisin myös neuloa pelargonisukat, mutta mallin kanssa on vielä hankaluuksia...


lauantai 18. helmikuuta 2017

Pieni muutos

Tänään alkoi loma, eilen alkoi flunssa. Tylsää, mutta päätin silti yrittää selvitä tästä positiivisella asenteella. Jos ajattelen, että loma menee pilalle, niin meneehän se. Ajattelen, ainakin vielä, että tuleepahan levättyä, varsinkin kun en mitään ihmeellisempää ole edes suunnittelut loman varalle. Vain päiväristeily Tallinnaan... Enkä muuten ole menossa edes Karnaluksiin. Kumu oli suunnitelmissa, mutta se ei ole talviaikaan auki edes tiistaisin. Suunnitelmat on vielä auki, mutta eipä neljässä tunnissa paljoa ehdikään. Yksi ostos on suunniteltu, haluan maistaa Suomi 100 -likööriä eli VanaTallinna lakritsaa.

Moni yritys mainostaa tuotteitaan Suomi 100-teemalla, tänään tuli hankittua Suomi 100 -sakset, koska muulla värityksellä kyseisen kokoisia saksia ei ollut tarjolla... Minulle olisi kelvannut ihan yksivärisetkin...

Muutama viikko sitten Eurokangas julkaisi oman Suomi 100 -kangasmallistonsa ja minä olin myyty yhden kankaan kohdalla. Kansallismaisema sytytti minut!


Tässä on sitä jotain... Ja syksyllä ikkunanpesun yhteydessä totesin vanhojen makuuhuoneen verhojen haalistuneen ikävästi eli uusille on tarvetta... Viikko takasin kävin paikanpäällä kaupassa tarkistamassa kankaan värityksen, olen jo oppinut, että kuva voi vääristää värejä paljonkin. Tämä kangas oli luonnossa ihan yhtä kaunis kuin kuvassa. Niinpä jäin odottamaan tilipäivää...

Tilipäivä oli viikolla ja tänään kävin ostamassa kankaan... Parin tunnin levon jälkeen aloitin verhokapan ompelun.



Tykkään edelleen, vaikka täytyy sanoa, että kahdesta palasta ommeltu verho ei niin kaunis kuin ajattelin. Olisipa kankaan saanut tuplaleveänä (n. 3 m) tai sitten toisen raportin peilikuvana.

Huomenna jatkan projektia ompelemalla sängylle 2 koristetyynyä loppukankaasta. Loppuillan käytän kuitenkin lepäämiseen ja neulomiseen. Löysin nimittäin aivan ihananväristä sukkalankaa....


Sanotaan, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja se pätee ainakin tässä talossa. Omat villasukkani ovat ihan puhkikuluneita, koska neulon kaikki sukat lahjaksi tai myyntiin. Nyt löytyi sitten sellainen lanka, josta on pakko neuloa itselle sukat...

Mukavaa viikonloppua!!!

tiistai 14. helmikuuta 2017

Olenko erehtynyt kuukaudesta ?

Tänään on ihan maaliskuinen kevätfiilis, 6 astetta lämmintä ja auringonpaiste. Ja aurinko lämmittää ihanasti, pariin otteeseen olen päässyt ottamaan aurinkokylpyjäkin. Lumi sulaa jo paikoitellen....


Niin lämmintä ja aurinkoista, että on jo syytä huputtaa tuijat ja alppiruusu. Kotona minulla oli jo varjostuspeite, mutta kävin sitten tarjouksesta ostamassa varjostussäkkejä. Ne pysyvät ehkä vähän paremmin tuijien päällä.

Huputettu tuija
Keväänmerkkejä oli havaittavissa kasveissakin...

Atsalean nuppuja

Lamoherukassa isot silmut
Kunpa nyt vaan ei tule enää kovia pakkasia, etteivät silmut palellu. Vaikka aika todennäköistä on, että talvi ei ole vielä ohi.

Sisälläkin jo vihertää... Amppelitomaatit kylvin jo joulukuun loppupuolella. Kohta päästään koulimaan...


Tomaattien suhteen osasin kylvää maltilla, taimia on ainoastaan 12 kpl. Kylvettynä on myöskin keijunmekot.


Plantagenissa käväisin katsastamassa pelargonitarjonnan. Ei ollut kovinkaan kummoinen, mutta olipa sentään 'Red Pandoraa', lempparini, jota en ole onnistunut koskaan talvettamaan. Ostin peräti 3 kappaletta, lisäksi koriini löysi tiensä Prins Nikolaj ja Happy Thought.


Syksyisiä kesäkukkien pistokkaita siirsin kissanhiekasta multaan. Otin viime syksynä pistokkaita ruusuliisasta ja petunioista. Enpä ole koskaan ennen yrittänyt talvetusta, mutta hienostihan tuo onnistui täällä sisällä lämpimässä valojen alla. Lisäksi onnistuin talvettamaan ruusuliisaemon, joten siitä saan kohta lisää pistokasmateriaalia.


Ensi kesänä tarvitaankin paljon kesäkukkia, koska tarkoitukseni on rakentaa pari kukkalaatikkoa lisää. Niillä ajattelin rajata hyötypuutarhan selkeästi omaksi alueeksi. Mittailin, laskin, pähkäilin ja paljoa ei tarvitse ostaa materiaaleja, jotta kaikki rakennusprojektit saadaan tehtyä :)

Toivottavasti tällaiset aurinkoiset, lämpöiset kelit jatkuvat vielä ensi viikollakin, kun on talviloma. Mitä kaikkea ihanaa silloin saakaan aikaan....

lauantai 4. helmikuuta 2017

Helmikuu jo...

Tänään muistin taas tämän blogin... Vasta pari päivää sitten päivitin ostaneeni uusia jumppavaatteita, mutta siitä päivityksestä on jo melkein kuukausi. Mihin tämä aika on oikein mennyt ????

Olen kyllä innoissani käyttänyt noita uusi jumppavaatteita, työpaikan kuntosalilla ja eilen kävin ostamassa 10 kerran kortin yksityiselle kuntosalille. Aiemmin olen ollut sitä mieltä, etten rupea käymään muilla saleilla, työpaikan 2 kertaa viikossa riittää. Lisäksi käyn vesijumpassa. Mutta tällä viikolla ehdin vain kerran salille, ja vesijumppakin jäi väliin... Niinpä istuin väsyneenä sohvalla ajatellen, että jotain tarttis tehdä... Ja niin lähdin kaupunkiin ja voin sanoa, että "Hyvä Minä!" Eipä ole juoksu luistanut näin hyvin koskaan ennen... Koskaan en ole jaksanut juosta yhtä pitkää yhtäjaksoista aikaa :) Huomenna ehkä seuraavan kerran...

Keskiviikon salitreeni jäi väliin, koska minulle tuotiin uusi liesi. Vanhasta toimi enää levyt, uuni ja astianpesukone olivat lopettaneet toiminsa jo pari vuotta sitten. Ja hetihän sitä uunia piti testata....



Siemennäkkärin ohjeen sain työkaveriltani, samoin maistiaisen ja hyvää oli. Näkkäriin tulee himo, joten usein sitä ei voi tehdä, yhdessä palassa on n. 125 kcal.

Hiukan olen myös tehnyt kangashankintoja tässä tammikuun aikana... Kaavojakin on piirrelty, ehkäpä kohta ehdin leikkaamaan kankaita....


Yhden merinovillapaidan olen saanut ommeltua, vaikka onhan siitäkin vielä helma ja hihansuut kääntämättä. Pakko saada se valmiiksi ennen ensi viikon kovia pakkasia.

Pelargoneja jaksan sentään ihailla... Näitä kuvasin rankoina jossain tammikuun postauksessa... Niin ne vaan rupesivat pukkaamaan lehtiä... Kohta puoliin niitä voi varmaan jo leikellä ja laittaa pistokkaita juurtumaan...



keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Tästä on hyvä aloittaa...

Totesi urheiluliikkeen kassa, kun maksoin ostoksiani... Hän ilmeisesti kuvitteli, että olen aloittamassa liikuntaharrastusta uudenvuodenlupauksen takia ja hankin varusteita... Ehei, varusteita oli pakko hankkia, koska vanhat ovat jo niin loppuunkuluneita... Esim. salikenkäni ovat kaksikymmentä vuotta vanhat, ostin ne joskus opiskeluaikana. Niissä on pohjat jo niin kuluneet, että saa pelätä liukastuvansa juoksumatolla. Jo joululomalla suunnittelin kenkien ostoa, mutta jotenkin se vaan jäi. Tänään ne tuli vihdoinkin hankittua...


Ostoslistalle olin kirjoittanut kenkien lisäksi treenipaidan, ei mitään toppia minulle, vaan lyhythihainen paita. Ale-tangoista, jos löytyy, voin ostaa... Löytyi, peräti kaksin kappalein...


Hauska oli huomata, että urheilupaitojen ulkonäköönkin oli satsattu, toisessa pitsiä ja toisessa glitteriä... Kyllä nyt kelpaa treenata :) Ja ale-tangosta mukaan tarttui vielä jumppatrikoot, niin ei mikään ihme, että myyjä luuli harrastuksen vasta alkavan... Trikoot oli hyvä hankinta, koska maanantain jumppahousut irvistivät liikaa reiden sisäpinnoilta, joten ne joutuivat pyykkikorin sijaan roskakoriin, eikä tämän päiväisillä trikoillakaan ole pitkää elämää tiedossa, hiukan nekin jo irvistelevät... Paljolla käytöllä olleet :)

Päivän aktiivisuussaldo on tällä hetkellä 272 %, eikä se ole tullut virkkaamalla :)

Eilen uskaltauduin kokeilemaan kamerani manuaaliasetuksia... Tärähtäneet oli helppo poistaa, mutta muutamaan olen todella tyytyväinen...



Kuvassa on isänpäiväviikonloppuna Lidlistä ostetun amarylliksen 4. kukkavana. Kaunis kukka ja erittäin reipas kukkija...

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Kevättä rinnassa

Toisilla joulu loppuu loppiaiseen (6.1.), toisilla joulu loppuu vasta nuutinpäivään (13.1), minun joulunu loppuu 29. tai 30. joulukuuta, kun palaan joulunvietosta kotiin. Siitä lähtien mennään kohti kevättä ja kesää... Ei ole haitannut vaikka pakkanen on kivunnut lähes kolmeenkymmeneen asteeseen, omassa mielessä siintää kesä ja kukkivat ruukut...

Ensimmäiset tomaatinsiemenet laitoin lautalle jo ennen vuoden vaihdetta ja hienosti ovat itäneet lautalla...


Taas oli niin kiire kylvää, että unohdin merkitä, mitkä näistä on punaisia ja mitkä keltaisia. No se selviää sitten kypsänä... Tomaatin alut ovat tänään päässeet multaan ja samalla tuli koekäytettyä joulupukin tuoma koulintasetti. On just niin kätevä, mitä ajattelinkin :)



Facebookin pelargoniryhmässä olen saanut ihailla upeannäköisiä talvehtivia pelargoneja. Omani ovat kaikkea muuta kuin kauniita... Nämä toin jo saunamökistä sisälle... Valoa ovat saaneet, mutta lämpötila on ollut 5 - 10 astetta plussalla...



Katsotaan, tuleeko näistä mitään... Toivottavasti...

Sisällä olen talvettanut syksyllä otettuja pistokkaita ja muita hankintoja. Ne näyttävät paljon paremmilta...


Täytyy varmaan vähän nostaa saunamökin lämpötilaa, jotta kasvit talvehtisivat paremmin. Toisaalta silloin niitä täytyy kastella useammin ja siinä piilee omat vaaransa...

Ensimmäiset pistokkaatkin tuli otettua samalla kun siivosin kuivia lehtiä pois. Tai itse asiassa osittain kyseessä on kasvin pelastamisyritys, koska varsi oli alkanut mustua. Toivottavasti operaatio onnistuu...


Ja sitten, kun oli vähän tekemisen puutetta perjantaina, niin jotenkin tuli eksyttyä ensin Rinkin puutarhan sivuille ja sitten Sutarven sivuille. Rinkillä ei voinut vielä tehdä tilausta, mutta Sutarvelta voi... Ja niinhän siinä sitten kävi, että tilasin 12 uutta pelargoninpistokasta... Kaikki jonkinlaisia oranssinvärisiä :) Ja huonolla ruotsinkielentaidolla yritin vielä laittaa viestikenttään, että toimitus vasta huhtikuussa...

Huomenna onkin sitten työpäivä ja sitten aloitellaan jälleen terveellinen elämä. Ei herkkuja (paitsi, kun joku tarjoaa), liikuntaa lisää, vähemmän sohvailua...

torstai 5. tammikuuta 2017

Aina sattuu ja tapahtuu...

Olet jo ehkä kuullut uutisista, että Porvoossa on vesikriisi. Vesitornista oli löytynyt pieni määrä E. coli -bakteeria... Klooraus aloitettiin heti ja kaikki myöhemmin otetut näytteet ovat olleet puhtaita. Vesilaitos hoiti mielestäni tiedottamisen hyvin, sain henkilökohtaisen tekstiviestin. Tosin puhelimeni piipitti niin hiljaa, etten kuullut sitä. Tuntia myöhemmin äiti soitti, että olenko tietoinen asiasta, hän oli lukenut siitä Ilta-Sanomista. No enpä ollut... Ja niin laitettiin vettä kiehumaan... Pakko sanoa, että eipä tuo vesikriisi minua ole hirveästi hetkauttanut, vettä olen keitellyt, mutta ei sitä yhden hengen taloudessa ihan järjettömiä määriä kulu. En ole erikseen lähtenyt kaupunkiin ostamaan, saati hakemaan jakelupisteistä vettä. Tänään kauppareissulla otin kanisteriin muutaman vesilitran, mutta ostovettä, sitä en hankkinut itselleni. Ystävälleni ostin 5 litran pöntön, koska hän palaa ensi yönä ulkomailta, jottei hänen ensi töikseen tarvitse ruveta vettä keittämään. Alkuviikkoon asti keitellään vettä, koska ei se kloorattu vesikään ole vielä tänne asti ehtinyt...

Vesikriisin lisäksi tuli kunnon talvipakkaset... Aamulla oli vähän viileä herätys...


Kuvaa otettaessa oli sisälämpötila noussut jo asteella, kun siirsin lämpömittarin kauemmas ikkunasta... Kiireesti tulet leivinuuniin, niin saadaan tupa vähän lämpimämmäksi. Lisäksi laitoin tulet saunamökin leivinuuniin, jottei pelargoneja palella, eikä sähköä kulu niin paljoa. Onneksi tiistaina saatiin lunta, jonka keskiviikkona kolasin kukkapenkkien päälle, niin että perennat ovat paremmin suojassa kovilta pakkasilta.

Lumitöitä, kompostin tyhjennystä, polttopuiden hakemista, miten onnistuinkaan lukitsemaan eteisen välioven...


Ovi on entinen ulko-ovi, josta lukko siirrettiin uuteen ulko-oveen. Ja nyt jostain syystä, olinkin nostanut oven sivussa olevan lukitusnipukan ylös. Ovi meni lukkoon, vaikka siinä ei ole edes lukkoa!!! Siinäpä sitä oli ihmettelemistä... Ystäväni saapui myös sopivasti kylään, hänelle piti hihkua makuuhuoneen ikkunasta, että sisäänkäynti on siirtynyt väliaikaisesti takapihan puolelle... En kehdannut heti tunnustaa tyhmyyttäni ja soittaa isältä apuja, vaan kaivoin ruuvimeisselin esiin ja irrotin ovesta kahvan yläpuolella olevan peitelevyn. Ajattelin, että sitten saisin ikkunakahvalla avattua oven. Ei onnistunut... Ei myöskään ruuvimeisselillä... Sitten keksin kokeilla vessan avainta ja sillä sain lukon auki. Huh, äkkiä nipukka takaisin ala-asentoon ja teippiä päälle, ettei vahinko toistu enää ikinä...

Jotta kaikki ei olisi niin negatiivista, niin jotain hyvääkin. Facebookissa on paikallinen Lahjoitetaan -ryhmä, johon kuulun. Sieltä olen löytänyt aina joskus jotain kiinnostavaa. Niin nytkin, 7 ihanan vihreää kukkapurkkia... Varasin ja hain ne tänään kauppareissulla. Juuri minun vihreitä...


Näihin on hyvä laittaa pelargoniruukkuja ensi kesänä... Kesä lähestyy ja siemenlaatikkoa on tullut jo rapisteltua moneen kertaan, siemenpusseja on jo lajiteltu keittiön pöydälle, kohta päästään tosi toimiin... Ensimmäiset itäneet tomaatinalut pitäisi laittaa jo multaan, mutta yritän venyttää multahommia ensi viikkoon, kun ei käsienpesua tarvitse tehdä keitetyllä vedellä...

Aurinkoista loppiaista!!!

tiistai 3. tammikuuta 2017

Seikkailu Vantaalla

Maanantaina olin koko päivän liikenteessä. Liikkeelle lähdin jo aamukymmeneltä ja kotiin palasin vasta vähän ennen iltayhdeksää... Olipahan päivä...

Alun perin ohjelmassa oli ainoastaan parin tunnin kamerakoulutus Helsingin keskustassa. Koulutus tuli kaupanpäällisenä ostaessani järjestelmäkameran, ja kouluttautuminen tulee todella tarpeeseen.

Viime viikolla ystäväni soitti ja juttelimme pitkät tovit kuulumisia, koska emme tapaa toisiamme kovinkaan usein. Hän on pyytänyt minua jo useampaan kertaan käymään, joten puhelusta sain idean, että voisin mennä kylään hänen luokseen. Ei siitä tulisi niin isoa lenkkiä, koska hän asuu Vantaalla.

No, se tuli sovittua ja sitten päätin tehdä vielä yhden mutkan matkaani. Kun olen vienyt ystäviäni lentokentälle, matkan varrella on nähtävyys-kyltti "Viherpaja". En ole koskaan käynyt siellä, enkä edes tutkinut netistä, minkälainen paikka on kyseessä ennenkuin luin paikasta jonkun blogista. Anteeksi, en enää muista kenen blogi se oli :( Jos muistaisin, niin linkittäisin sen tähän.

Olipa upea paikka, vaikka siellä oli ainoastaan yksi pitkä kasvihuone auki... Maanantaina (on varmaan jonkin aikaa) siellä oli esillä timanttiananasnäyttely... En tiennytkään, että ananaksia voi olla niin paljon...






Ananakset olivat myös myynnissä, eivät ainoastaan näyttelykasveina... Ostinpa sellaisen tuliaiseksi ystävälleni... Itselleni ostin soihtuköynnöksen ja tuliköynnöksen. Soihtuköynnöstä olen himoinnut siitä lähtien, kun innostuin kasveista. Sellainen oranssinvärinen kasvoi huoneeni ikkunalla lapsena. Valitettavasti kasvi ei ole enää hengissä, muuten olisin ottanut siitä pistokkaita itselleni... Ostokset aiheuttivat ongelman, miten säilytän kasveja autossa koulutuksen ajan, kun ulkona on kuitenkin pakkasta useampi aste ?????

Ystäväni luo mennessä otin omatkin ostokseni mukaan, mutta sen jälkeen kasvit pitäisi jättää autoon... Ajatuksena oli ajaa auto Myyrmäkeen liityntäpysäköintipaikoille, ja jatkaa junalla eteenpäin... En voi!!!! Aseman vieressä on Myyrmannin kauppakeskus ja siellä on lämmin halli ja pysäköintiaika 3 tuntia. Ehdin ehkä siinä ajassa Helsinkiin koulutukseen ja takaisin. En ainakaan myöhästy kovin paljoa ja saa sakkoja...

Junamatka on helppo, paitsi että VR oli poistanut asemalta opasteet, että mihin kohtaan lipunmyyntivaunu pysähtyy. Kun juna tuli, ei ollut kauaa aikaa juosta asemalaiturilla ja etsiä oikeaa vaunua, pakko oli hypätä sisään, ja tietenkin väärään vaunuun... Pelottava matka...

Koulutus oli hyvä, opetettiin perusasioita valotuksesta, aukosta, ajasta jne... Termit ovat vielä hakusessa, nyt vaan pitäisi ruveta harjoittelemaan... Mutta automaattiasetuksilla on niiiiiiiin paljon yksinkertaisempaa, ainakin vielä... Paluumatkalle osasin jo valita oikean junanvaunun ja sain ostettua matkalipun :) Auto löytyi ja vaikka hiukan myöhästyin, ei tuulilasissa silti ollut parkkisakkoa :) Ja sitten vaan kotiinpäin... Kuka nyt navigaattoria tarvitsee, onhan siellä hyvät opasteet (lumenpeitossa)... Selvisin Martinlaakson kautta Kehä 3:lle... Mutta kun lähestyn kehää, näen jo kaukaa sinisen vilkkuvan valomeren, voi ei!!!!! Kolari, mutta onneksi länteen menevillä kaistoilla, minä pääsin kehälle ja kotiin.... Mutta liukasta oli, varovasti ja hissukseen sai ajella.

Kotona avasin varoen kukkapaketteja... Ja hyvältä näyttivät :) Laitoin heidät väliaikaisesti kasvivalojen koukkuihin roikkumaan, kunnes keksin lopullisen sijoituspaikan.

Tuliköynnös (oikealla) ja soihtuköynnös (vasemmalla)

Soihtuköynnös ja nuppu

Tämä soihtuköynnös on punakukkainen eli ei siis sellainen oranssi kuten lapsuudenkodissani. Ostin sen silti. Tuliköynnöksen pitäisi olla oranssi, mutta siinä ei ole vielä nuppuja. Jännistystä ilmassa, löysinkö jo oikean kasvin... Viherpajassa aion vierailla toistekin... Kalanruotokaktus jäi ainakin kaivelemaan mieltäni, mutta kaikkea ei voinut ostaa yhdellä kertaa...